Ellikseksi askartelukuvioissa muuttunut, mutta Heini-nimenkin tunnistava ja kolmekymmentä jo täyttänyt. Silti niin lapselliset harrastukset.
Paperiaskartelu on ollut jollain tavalla läsnä ihan koko elämäni, koko ajan enenevässä määrin. Skräppäyksen "löydettyäni" ei paluuta ole ollut. Luulen jollain tavalla skräpänneeni jo ala-asteella, koska liimailin valokuvia erilaisiin vihkoihin ja kirjoittelin niihin osuvia otsikoita ja tarinoita. Vihkoihin liimailin myös kaikenlaisia koristeita ja tietenkin kaikki ne tärkeääkin tärkeämmät pääsyliput ja huvipuistojen rannekkeet... Mutta kun aikuisiällä löysin termin tälle harrastukselle, oli se melkoinen helpotus. Ajattelin, että onneksi on muitakin hurahtaneita, ehkä joku tosiaan ymmärtää harrastustani nyt!
Ehkä opiskelutaustakin selittää ajautumisen tällaisen harrastuksen pariin. Olen opiskellut tekstiili- ja vaatetusalalla, tutustunut sisustussuunnitteluun sekä kokeillut hieman graafista suunnitteluakin. Uskaltaisin jopa väittää, että skräppäyksessä pystyy yhdistämään kaikkia näitä taitoja.
Skräppäystä sen varsinaisessa muodossa olen harrastanut vuodesta 2007 lähtien. Siitä lähtien olen käyttänyt skräppäykseen tarkoitettuja tuotteita ja materiaaleja, jotka ovatkin avannut aivan uudet ovet paperiaskartelun maailmassa. Vaikka olenkin tuhonnut pienen omaisuuden skräppäystarvikkeisiin, yritän opetella enemmän ja enemmän käyttämään myös muita materiaaleja, sillä tämän harrastuksen ei tarvitsisi niellä ihan niin paljon rahaa.
Skräppäys on itselleni intohimo. Se antaa paljon ja on parhaimmillaan jopa terapeuttista. Skräppäys on itselleni ensisijaisesti luovaa. Sommittelua, käsillä tekemistä, värienergian keräämistä, tarvetta toteuttaa itseään. Muistot ja niiden tallentaminen tulevat omalla kohdallani vasta tämän kaiken jälkeen.
Jos en olisi askartelijatyyppiä, tuskin ryhtyisin tähän harrastukseen vain muistojen tallentamisen vuoksi, niitä kun voi tallentaa monilla muillakin tavoin, kuten päiväkirjaa pitämällä ja perinteistä valokuva-albumia kokoamalla. Tällä tavalla saa kuitenkin lyötyä kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Saan yhdistettyä rakkaat harrastukseni paperiaskartelun, valokuvaamisen sekä sommittelun tarpeen. Tässä kylkiäisenä sitten tulee tallennettua elämää, lähinnä arkisia asioita ja aluksi vähäpätöisiltäkin tuntuvia juttuja. Näen tämän asian siten, että juuri tällaiset pienet asiat tekevät arjesta muistamisen arvoisen.
Elliksen blogi | Ellae.net
Anski | Ellis | Laurana | Nelsson | Päivi | Suski | Suvi
