Susanna. Suski. Susku. Susa. Suksi. Sushi. Susu. Jos se alkaa ässällä niin todennäköisesti käännän päätäni kun huudahdat jotain sinnepäin.
Olen suuri askartelun ja käsitöiden ystävä. En osaa oikein televisiotakaan katsella ilman että sormet puuhaavat jotain. Syndrooma kai sekin. Päivätyökin on iltapäiväkerhon ohjaajana askartelua! :)
Siis elämäähän ei ole ilman saksia. Kysykää vaikka... Mulla on omat kolmet sakset tuossa pöydällä, kahdet koululla ja kahdet vielä iltiksessäkin! Tämä on tyytyväinen kun sillä on sakset, paperinpaloja ja kaksipuolisia teippipaloja (siis niitä joista oteaan pois sellainen sininen lappunen ja niitä on sitten pitkin kämppää).
Skräppäyksen aloitin asuessani Yhdysvalloissa jo vuonna 1997, eli paperia on leikelty ja liimailtu kauan. Pidin harrastuksesta niin paljon, että jatkoin sitä muutettuani muutaman vuoden päästä takaisin Suomeen. Jossain tuossa 2003-2004 löysin uusia ideoita netistä ja vanha skräppäystyylini sai kenkää. Päätin unohtaa kaikki "säännöt" ja tehdä ihan niin kuin itseäni huvittaa ja mistä itse pidän.
Skräppäys on minulle taideterapiaa. Omaa aikaa. Värejä. Muistoja. Valokuvia. Iloittelua.
Ja täydelliseksihän sen tekee se, että käsi kädessä kulkee toinen rakas harrastus, valokuvaus. Skräppääminen on saanut minut ottamaan valokuvauksenkin vakavammin, katson nykyään maailmaa aina "sillä silmällä".
Kotona on kaksi tyttöä, mies, eikä yhtään lemmikkiä... Ellei noita ensin listattuja lasketa siihen kategoriaan...
Suskin blogi | My life in color
Anski | Ellis | Laurana | Nelsson | Päivi | Suski | Suvi
